maanantai 6. elokuuta 2012

Breaking News! Huippuosaajat irtisanottu


Mulla on ollut kunnia kouluttaa näitä loistavia ammattilaisia. Tässä porukassa piilee se halu näyttää, halu näyttää sentteriä vanhoille metodeille, halu tulla työmarkkinoille entistä intohimoisempana, halu nousta kanveesista takaisin työelämään.

Minne he voisivat sijoittua tälläisenä aikana ja missä heidän kokemuksestaan olisi hyötyä? Mitä Suomi nimisen valtion olisi uskallettava tehdä, jotta yrityksillä olisi mahdollista palkata heidät.

1. Valtio, kunnat, kaupungit kartoittaisivat alueellisesti tuloksellisesti hyvävointiset PK-yritykset, joille luotaisiin mahdolliseksi palkata näitä ammattilaisia verohelpotusten kautta.

2. Valtio määrittelisi nopealla aikataululla strategiset teollisuuden kohteet, joissa nähtäisiin potentiaalia.

3. Lisäksi Suomen on rohkeasti kartoitettava Venäjän tuomat mahdollisuudet. On suorastaan tyhmää ignoorata naapurimme tuomia mahdollisuuksia.

4. Lisäksi sisäinen strategi minussa ei pysty ymmärtämään miksi venäjä ei ole pakollisena kielenä viimeistään ylä-asteelta alkaen. Kieli on ensimmäinen tapa ymmärtää meille vierasta kulttuuria.

Tommi


keskiviikko 1. elokuuta 2012

Kalaa Pielavedeltä

Nähdäkseen hypetettävän shaissemarkkinoinnin taakse, jonka avulla myydään meille kaikkea muka tarpeellista on otettava askel taaksepäin. Mä jäin tuijottaan tätä yksinkertaisen hienoa - suorastaan hypnoottista mainostaulua Nilsiän torilla kesällä.


Myynnin ei tarvitse sisältää mitään kikkailua, kun tuote on kunnossa. Ei mitään ylinokkelia idiootti myyjiä, jotka myyvät tuotteitaan opeteltujen prosessien mukaan.


Sulla on hyvä-, tuorekala, joka on pyydetty läheltä. Myyntipaikka on hyvä ja näkyvyys hankittu selkeällä ilmoituksella, joka on laitettu kylän raitille. Jono syntyy kuin itsestään.


Tommi

keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Tuote nimeltä Jukka Jalonen haluaa NHL:ään!

Ville Peltonen oli pelinappula Jukka Jalosen omanuran shakissa. Jukka Jalonen tuotteisti itsensä kertaheitolla kolmospallilta voittajaksi.

Miksi maailmanmestari ja suomenmestari haluaa enemmän? Miksi Jukan pitäisi olla uusi omassa glooriassaan pyörivä nostalgiaegostrippari mestarivalmentaja? Eikö valmentaja saa haluta enemmän? Haluta olla ensimmäinen Stanley Cupin voittanut suomalaisvalmentaja.

Jukka antoi selkeän statementin scouttien suuntaan (Pystyn valmentamaan NHL:ssä).
Mestarivalmentaja vailla uutta haasteellista työpaikkaa. Pystyy tekemään kovia ratkaisuja organisaatioiden hyväksi (Menestyksen pelikirja).
Uskaltaa muokata tehdä vaikeita ratkaisuja organisaation hyväksi (Ville Peltonen).

Jalonen on rakentanut omaa tuotettaan nöyrästi, mutta nyt Jukalla on varaa kunnon alfauroksen tavoin ottaa ja hyödyntää osaamisensa dollarien tai ruplien muodossa.


Valmentajaura
Tommi

tiistai 1. toukokuuta 2012

Ennalta-arvattavuuden lähteillä

Mä vihaan kaikkia niitä idiootteja, jotka eivät arvanneet lehdistön revittelyä Jukka Jalosen nimettyä Suomen jääkiekkomaajoukkueen MM-kisoihin. Ville Peltonen putosi...voiko mitään niin ennalta-arvattua otsikkoa edes olla?  Kaikki tehtiin vain ja ainoastaan lehdenmyyntiä tai  kanavamyyntiä nostaakseen.

Miksei kukaan revittäny otsikolla, että Jalonen osaa hommansa Ville Peltonen on liian hidas tai Villen tuoma lisäarvo joukkueelle ei ollut riittävällä tasolla. Millainen on Jalosen joukkue vuonna 2013? Onko lehdistöllä rohkeutta? Ja jos on niin...Onko meillä yhteisöä, joka on valmis oikeanlaiseen analysoivaan kritiikkiin, joka johtaa kehittämiseen. Miksi, joitain asioita tehdään jo nyt....Miksi Pep Guerdiola nostaa nuoria pelaajia Barcan avaukseen?

Esimerkkinä Tampereen nössölandian paikallinen aamujulkaisu kertoo urheilusta nuoleskelemalla pitkin talvea Ilveksen ja Tapparan pelejä viihdearvoltaan loistavina....voi vittu! Kukaan, joka on käynyt kattomassa pelejä ei voi sanoa noin! (Huom. mulla on kausari).

Mediataloista on tullut 7-päivää lehdistöä, jotka juoksevat mun kaveri hengessä kaikissa helvetin VIP-bileissä. Pelin pitää kehittyä ja pelaajat ovat valmiita älylliseen keskusteluun toimittajien kanssa. Tämä pitää näkyä medioissa.

Ihan aikuisten oikeesti....Case Tampere: Onko kukaan tamperelainen kunnioitettava mediatalon edustaja tehnyt juttua, kritisoivan kannustavasti muutoksen tuomista eduista? Onko kukaan tajunnut, että ilman rakentavaa keskustelua Tampereen jääkiekkoilusta ei tule yhtään mitään? Onko kukaan muu kuin Raimo Summanen uskaltanut sanoa, että Ilveksen salaiseksi julkistettu organisaation toiminta-analyysi junioripuolelta lähtien vaatii uudistuksen? Onko?

Mikseivät paikalliset mediat näe tässä mahdollisuutta? Lisäämään kiinnostavuutta lehteään kohtaan? Olla se kokoava voima suomalaisen urheilun keskustelussa?

Haluatko olla anarkista Appleäkin ROCKimpi? Ennalta-arvattu on tylsää.

Tommi

tiistai 24. huhtikuuta 2012

High five JYPin johdolle - Työilmapiirin merkitys menestyksessä

"JYPin puolesta olen pahoillani, että tähän päädyttiin pitkän prosessin seurauksena, koska emme enää yhdessä pystyneet rakentamaan riittäviä edellytyksiä toimivalle yhteistyölle. Nyt tapahtunut ei kuitenkaan poista palaakaan siitä yhteisestä hyvästä, mitä nämä reilut neljä Risto Dufvan JYP-päävalmentajavuotta ovat tuottaneet. Dufvan valmentajakaudella JYP nousi mestaruuteen, sai pronssia ja lisäksi voitti kolme kertaa SM-liigan runkosarjan." - Jukka Seppänen JYPin toimitusjohtaja 20.9.2011.

Johtajien, päälliköiden, valmentajien, yrittäjien vaikeat päätökset voivat johtaa parhaimmillaan äärimmäiseen menestykseen. Tässä pitää antaa krediitit JYPin toimistolle hyvästä pelin luvusta ja näkemisestä pidemmälle. Pitää kuitenkin muistaa, että tämä ei ollut hetken mielijohteesta tehty päätös oireilua oli ollut jo pidemmän aikaa. JYP halusi tervehdyttää työympäristönsä.

Hyvän työilmapiirin luominen on johdon tehtävä. Huonolle työilmapiirille silmänsä ummistaja kaivaa omaa hautaansa. Työilmapiirin merkitys yrityksen menestykseen on merkittävä ja huono työilmapiiri näkyy suoraan yrityksen tuloksessa sairaslomina ja tehottomuutena. Johdon pitää pystyä tulkitsemaan signaaleja, joita voivat esim. sairaspoissaolojen lisääntyminen, eleet/ilmeet jne. Syy ei aina sairaspoissaoloihin ole työntekijässä, se voi olla myös signaali huonosta työilmapiiristä mihin ei ole kiva tulla. Tähän pitää johdon puuttua! Analysoi syyt ja toimi sen mukaan.

Työntekijän kynnys madaltuu sairaslomien ottamiseen, kun hänen työpaikastaan on tullut huonon työilmapiirinkeskus. Häntä ei huvita antaa työnantajalleen 120 %. Hänen aiemmin sivuuttamansa pikkuflunssa vaihtuu nuhakuumeeseen jne. Hyvä positiivinen energia vaihtuu negatiiviseen ja kaikkihan me ymmärrämme miten siinä käy.

Nuorten keskuudessa taas hyvillä nuorisovalmentajilla on tärkeä osuus joukkueen ilmapiirin luomisessa. Ilmapiirin merkitys harjoittelu- ja pelimotivaatiossa on äärimmäisen tärkeä.

Tämä asia ei millään tavalla sulje pois korkeampaa vaatimustasoa.

Tasavahvojen joukkueiden erilainen menestys pistää miettimään miksi joukkue A pärjää paremmin kuin joukkue B vaikka pelaajamateriaali on suhteellisen tasavahvaa. Helppo selitys on, että pelaajien asenne ei ole kunnossa. Pitäisikö valmentajien katsoa peiliin? PITÄISI!

Nuoriso valmentajan pitää olla opettaja, auttaja, hyvän hengenluoja, joka osaa olla vuorovaikutuksessa nuorten kanssa.

Nuorilla on aina ollut halu kuulua johonkin ja he ovat valmiita tekemään sen eteen mitä tahansa. Hyvien nuorisojoukkueiden takana on lähes poikkeuksetta hyvä yhteenpuhaltava me henki.

Kuinka hyvä olet tunnistamaan huonon ilmapiirin ryhmän sisällä?

High five JYPin johdolle - Työilmapiirin merkitys menestyksessä oli merkittävä.

Tommi

perjantai 20. huhtikuuta 2012

Särkänniemestä Guggenheimiin

Näe pidemmälle!

"Mä uskon, että aikanaan Särkänniemeä ja Näsinneulaa kaavoitettaessa oli samaa visionäärisyyden puutetta vastustajien riveissä, kuin nyt Tampereen keskusareenan ja Helsingin Guggenheim museon vastustajissa."

Aikaan Paavolan ja kumppanien runtattiin päätökset läpi Tampereen kohdalla vain ja ainoastaan kaupungin ja tamperelaisten hyväksi (noh. Vähän omaakin etua ajatellen) mitä sitten! Haluttiin uskoa, että tää pitää saada läpi. Hinnalla millä hyvänsä, pienellä jääräpäisyydellä haluttiin kehittää omaa kaupunkia.

Tänään kymmeniä miljoonia kävijöitä myöhemmin Särkänniemi on tehnyt Tampereesta yhden suosituimmista matkailukohteista Suomesssa. Tehnyt Tamperetta omalla tavallaan tunnetuksi. Vaikuttanut omalta osaltaan siihen, että ihmiset kokevat Tampereen hyvänä ja mahdollisena paikkana, jossa haluaisivat asua. Uskotko ketjureaktioihin? Uskotko, että ilman noita päätöksiä Tampere voisi olla aivan jotain muuta? Viisasten kiveä ei kenelläkään ole.

Tämä ei ole kirjoitus siitä, että vanha pitäisi hävittää. Tämä on kirjoitus siitä, että miten Kaupunkien mielikuvaa voidaan muuttaa vetovoimaisemmaksi.

Tamperelainen identiteetti lähtee työläisyydestä, tehtaista ja ennen kaikkea me ollaan duunarien kaupunki. Nyt pitää nähdä millainen Tampere voi olla tulevaisuudessa, millainen kaupunki meidän jälkeemme jää? Millainen on 2050-luvun tamperelainen duunari. Miksei duunari sana voi kuvata, jotain muuta kuin tehdastyölaistä? Miksi me aina ajattelemme vain omaa napaamme? Miksi me emme haluaisi auttaa kaupunkiamme kasvamaan ja kehittymään?

Oletko koskaan miettinyt, että Tamperetta mainostetaan tehtaitten kauniina kaupunkina? Tehtaita, joita ei ole? Vaikka tehtaita ei ole, mutta silti ne eivät ole kadonneet kulttuuristamme? Emme me unohda! Oikea kysymys on millainen on moderni duunari? Miten muutamme kaupunkimme imagoa, jotta identiteettimme ei muutu ja vetovoimamme silti muokkautuu entistä vetovoimaisemmaksi. Oletko miettinyt, että Tampereen keskusautoareenasta keskusteltaessa puhe on vain jääkiekosta? Jääkiekosta, jonka osuus alueen (huomioi puhun alueesta, en yksittäisestä areenasta!) tuotosta on minimaalinen. Kuka idiootti kuvittelee, että Hjallis rakensi Hartwall areenan vain jääkiekolle? Areenan tuotto tulee, jostain aivan muualta piste.

Mitä, jos otettaisiiinkin kulttuurin näkökulma Tampereen mahdolliseen areenan alueeseen? Mitä alue voisi tehdä kaupungille? Miten se voisi muokata kaupunkia sen imagoa? Tehdä, jotain mitä Särkänniemi teki Tampereelle 1974-2012. Millaisen kuvan saat Tampereesta nykyään, kun saavut Helsingin suunnasta? Millaisen kuvan suunniteltu uusi alue antaisi Tampereesta tulevaisuudessa? Mainonnassa sanotaan, että ensimmäinen mielikuva on tärkein.

Mikä on oma mielikuvasi Tampereesta?

Olisiko mahdollista, että Tampereen keskusautoareenan alue olisikin silta modernin duunarin eläväiseen kaupunkiin, jolla menee hyvin. Kaupunkiin, joka ei ole unohtanut menneisyyttään, mutta rohkeasti tuunaa sitä uudelle vuosituhannelle. Menestyäkseen kilpailussa on nähtävä kauemmaksi kuin kilpailijat? Silhuetti taivaanrannassa aistii, henkii  uutta aikaa, jonne yritykset haluavat ja töitä riittää tulijoille.

Mä uskon, että Särkänniemi oli aikanaan loistava juttu. Mutta mikä on Tampereen uusi Särkänniemi? Guggenheim?

Tommi

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Vuorovaikutustaidot

Seesteisyys tuo innovatiivisyyden graalin malja.  Seesteinen kaikkia rakastava ja syleilevä ilmapiiri, jossa kukaan ei ole erimieltä kehittää toimintaa. Vuorovaikutus on yhtämielistä ja kukaan ei valita mistään. AAAarrgh.

Opettele keskustelemaan ja rakastamaan eriäviä mielipiteitä. Haasta ja ympäröi itsesi ihmisillä, jotka tarjoavat muutakin kuin itsestäänselvyyksiä. Mikään ei kehity itsestäänselvyyksillä. Itseasiassa itsestäänselvyydet SUCKS!

Kupla ympärilläsi kasvaa ja elät omassa pikkuorgaanisessa ympäristössäsi, jossa mikään ei muutu. Sinua palvotaan ja kaikki mihin kosket muuttuu kullaksi. Kukaan ei voi kyseenalaistaa erinomaisuuttasi? Visiosi ovat yhtä loistavia kuin Irakin uusi vapaa internet tai Pohjois-Korean demokratian lisääntyminen.

Johtajat, joilla on hyvät vuorovaikutustaidot ja ennen kaikkea yhteys yrityksen etulinjaan omaa parhaimmat mahdollisuudet menestyä ja viedä toimintaa tehokkaasti eteenpäin.

Johtajan tuntiessa organisaationsa vahvuudet. Osaa hän hyödyntää ihmisten erikoisosaamisen muutostilanteissa. Hän tehostaa, oppii ja johtaa toimintaa ottamalla vinkkejä sieltä mistä niitä on saatavilla. Hyvällä johtajalla selkeä punainenlanka, kuinka yritystä viedään eteenpäin. Hän tunnistaa asiat, joilla yritystä voidaan kehittää. Hän ei pelkää olla läsnä tai kuunnella alaistensa ehdotuksia. Hän on luonut työilmapiirin, jossa vuorovaikutus on jatkuvaa. Raskaat, byrokraattiset rakenteet loistavat poissaolollaan.

Millainen on teidän työilmapiirinne?

Tommi